Elokuvasäveltäjä Pessi Levanto on tehnyt musiikkia kymmeniin elokuviin: ”Työ vaatii tarinankerronnan ymmärtämistä”

Pessi6537

Kameran takana -juttusarjassa kerrotaan elokuva-alalla työskentelevien ihmisten ammateista. Viidennessä osassa tutustumme elokuvasäveltäjä Pessi Levantoon ja hänen ammattiinsa.

Olet monipuolinen muusikko ja musiikintekijä. Kuinka päädyit elokuvasäveltämisen pariin?

Aloitin muusikkona puhtaasti pianistina ja kosketinsoittajana. Valmistuin Sibelius-Akatemian jazz-osastolta piano pääaineena enkä vielä parikymppisenä mitenkään hirveästi säveltänyt. Akatemian loppupuolella aloin kuitenkin yhä enenevässä määrin opiskelemaan myös sävellyksen osastolla ja otin sävellystunteja. Pikkuhiljaa ajauduin enemmän ja enemmän kirjoittamisen pariin, ensin tekemällä sovituksia pienyhtyeille ja big bandeille ja myöhemmin orkestereille. Ensimmäinen kosketus elokuvamusiikkiin oli kun ystäväni, joka opiskeli silloisessa Taideteollisessa Korkeakoulussa elokuvatuotantoa pyysi minua tekemään musiikkia kaverinsa harjoituselokuvaan. Tein näitä oppilastyöelokuvia muutaman ja minusta alkoi tuntua, että elokuvamusiikki voisi olla ala, jossa minulla on sekä annettavaa että kiinnostavaa opittavaa. Pikku hiljaa kontaktipiirini laajeni ja sain elokuvatöitä kiihtyvässä määrin. Tällä hetkellä sävellän kahdennettakymmenennettä toista pitkää elokuvaani ja lyhyt- sekä dokumenttielokuviakin on takana jo kolmisen kymmentä.

Missä vaiheessa elokuvan tekoprosessia säveltäjä astuu mukaan?

Olisi paras tilanne mikäli säveltäjä pyydettäisiin mukaan jo hyvissä ajoin esituotantovaiheessa. Tällöin on vielä aikaa ideoida ja rauhassa tutustua ohjaajaan ja käydä läpi ajatuksia. Kuvausten lähestyessä alkaa säädön määrä nousta eikä ohjaajalla ole välttämättä enää aikaa istuskeluun. Joskus säveltäjä buukataan vasta kun elokuva on kuvattu ja ollaan jo leikkaamassa mutta tämä ei ole paras tilanne koska silloin täytyy heti hypätä suoraan mukaan – aikaa kun ei koskaan ole liikaa.

Millaista erikoisosaamista elokuvasäveltäminen vaatii?

Elokuvasäveltäminen vaatii paitsi ihan itse musiikin ymmärtämistä, myös paljon teknistä osaamista tietokoneiden ja musiikkituotannon parissa. Säveltäjän täytyy olla kykenevä tuottamaan mahdollisimman valmiin kuuloisia demoja musiikistaan ohjaajalle kuunneltavaksi. Joskus jopa tuottamaan itse koko valmiin projektin. Ne ajat jolloin säveltäjä työskenteli vain kynällä ja paperilla ovat menneet. Toki elokuvasäveltäminen vaatii myös ymmärrystä tarinankerronnasta ja siitä roolista, mikä musiikilla on kokonaisuudessa ja miten musiikki voi palvella kuvaa. Tässä mielessä konserttimusiikin ja elokuvamusiikin säveltäminen poikkeavat paljon  toisistaan.

Mikä siinä on kiehtovinta?

Elokuvamusiikkihan ei sinänsä ole mikään musiikkigenre vaan voi olla minkätyylistä musiikkia hyvänsä orkesterista soolohaitariin. Joka projekti on erilainen ja niihin voi valita musiikilliset työkalut aina erikseen. Minusta on hauskaa ja vaihtelevaa tehdä välillä orkesterimusiikkia, välillä jazzia tai eksperimentaalista modernia klassista. On myös palkitsevaa olla osa tiimiä jossa kaikki työskentelevät yhteisen taiteellisen vision eteen.

oma maa

Olet tehnyt musiikkia useisiin elokuviin, kuten Kätilö, Saattokeikka, Käsky ja Havukka-ahon ajattelija. Yksi viimeisimmistä elokuvasävellystöistäsi on Markku Pölösen Oma maa -elokuva. Millainen projekti Oma maa oli?

Oma Maa oli minusta varsin onnistunut ja jätti hyvän mielen. Yhteistyö Pölösen kanssa meni sujuvasti, hänellä oli vahva idea musiikista tämän elokuvan ollessa eräänlainen tribuutti vanhanajan Suomi-filmeille. Onneksi jälkituotantoaikataulukaan ei ollut hirveän kireä jolloin musiikkia saattoi työstää ja ideoida rauhassa. Meillä oli mahdollisuus äänittää musiikit Tapiola Sinfonietan voimin mikä oli myös hieno kokemus. Olen usein raha- ja aikataulusyistä käynyt äänittämässä itä-euroopan vuokraorkesterien kanssa ja oli mukavaa, että välilä oli mahdollisuus käyttää kotimaisia voimia.

Onko sinulla esikuvia?

Toki. Edustan ehkä enemmän sellaista old school -kirjoitusta ja olen loputtoman kiinnostunut orkestraatiosta. Siksi vanhan ajan käsityöläiset ovat jaksaneet kiehtoa. Top 3 elokuvasäveltäjäsuosikkiani ovat:

1. John Williams

2. Jerry Goldsmith

3. Bernard Herrmann

Tuleeko sinulla mieleen elokuvia, jossa on erityisen onnistunut sävellystyö?

Oikeastaan lähes kaikki edellä mainittujen herrojen teokset. Williamsilta olen pitänyt ehkä eniten ”E.T.stä” ja ”Hookista”. Goldsmithiltä tulee mieleen ”Planet of the Apes” tai ”Alien”. Herrmannilta vaikkapa ”Cape Fear” tai ”Beneath the 12-mile Reef”

Modernimmista soundilähtöisistä scoreista jotka ovat minusta olleet onnistuneita tulee mieleen esim. Sakamoton ja Noton ”Revenant” tai Johannsonin ”Arrival”.

Kerro mitä tapahtuu tällä saralla seuraavaksi?

Olen tällä hetkellä tekemässä musiikkia Solar Filmsin komediaan ”Se Mieletön Remppa” sekä norjalaiseen Eskil Vogtin ohjaamaan art-house -kauhuelokuvaan ”The Innocents”. Lisäksi jonossa on kaksi YLE:n isohkoa sarjatuotantoa. En voi siis valittaa tekemisen puutetta, mikä on toki suuri etuoikeus.

Kuva: Milka Alanen, Pessi Levannon kotisivut: www.pessilevanto.com

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone