Edward Snowden paljastaa uutuskirjassaan pakoilukikkansa: partoja, silmälaseja ja kojelautakameroiden välttelyä

snowden

Lähihistorian suurimman vakoiluskandaalin vuonna 2013 paljastanut Edward Snowden kertoo juuri suomeksi julkaistussaa Pysyvästi merkitty -elämäkertakirjassaan myös elämästään maanpaossa Moskovassa.

Yhdysvaltojen viranomaisia pakoileva tietovuotaja sanoo elävänsä Venäjällä nykyään melko normaalia elämää. Hän kuitenkin varoo tulemasta tunnistetuksi. Joka kerta, kun hän menee ulos, hän yrittää muuttaa vähän ulkonäköään.

”Saatan hankkiutua eroon parrasta tai käyttää erilaisia silmälaseja. En koskaan pitänyt kylmyydestä ennen kuin tajusin, että hattu ja kaulaliina tarjoavat maailman kätevimmän ja huomaamattomimman valeasun. Muutan kävelyrytmiäni, ja äitini viisaista neuvoista piittaamatta käännän katseeni pois liikenteestä, kun ylitän katua, minkä vuoksi minua ei ole koskaan vanginnut yksikään kojelautakamera, joita on täällä joka autossa. Kun ohitan talon, jossa on valvontakamera, pidän pääni painuksissa niin, ettei kukaan näe minua sellaisena kuin minut yleensä verkossa nähdään – suoraan edestä”, Snowden kertoo kirjassaan.

Hän kertoi aikaisemmin välttänensä busseja ja metroa, mutta koska nykyään kaikilla on niin kiire katsella omia kännyköitään, ettei kukaan vilkaise ketään toiseen kertaan.

”Jos otan taksin, pyydän noutamaan minut bussi- tai metroasemalta ja jättämään minut kyydistä muutaman korttelin päässä määränpäästäni”, hän sanoo.

Kerran Snowden joutui ”kiirastuleen” ollessaan elämänkumppaninsa Lindsay kanssa eräässä Moskovan museoista.

”Kun minä ja Lindsay seisoimme erään ikonin edessä, nuori matkailija, teini-ikäinen tyttö, astui odottamatta väliimme. Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun minut tunnistettiin yleisellä paikalla, mutta koska Lindsay oli paikalla, siitä uhkasi tulla lööppi. Tyttö kysyi saksalaiskorosteisella englannilla, voisiko ottaa kanssamme selfien. En ole varma, mikä selittäisi vastaukseni – ehkä saksalaistytön ujo ja kohtelias tapa kysyä tai ehkä Lindsayn aina mielialaa kohottava, elä ja anna muidenkin elää -olemus – mutta suostuin kerrankin epäröimättä. Lindsay hymyli, kun tyttö poseerasi välissämme ja otti kuvan. Sitten tyttö poistui lausuttuaan muutaman kannustavan sanan”, Snowden muistelee.

”Hetken kuluttua raahasin Lindsayn ulos museosta. Pelkäsin, että jos tyttö postaa kuvan sosiaaliseen mediaan, saatamme olla vain muutaman minuutin päässä ei-toivotusta huomiosta. Nyt tunnen itseni hölmöksi ajatellessani sitä. Vilkuilin hermostuneesti nettiä, mutta kuva ei ilmaantunut mihinkään”.

Snowdenin kertoo kirjassaan, että vuoden 2012 elokuun 1. päivän jälkeen ei ole mennyt päivääkään, etteikö hän olisi muistanut ”karkotuksen” olleen sana, jota hän käytti teininä joutuesaan pois netistä.

Edward Snowdenin elämäkerta ilmestyi suomeksi – tässä muutama mielenkiintoinen poiminta

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone