Christian Rönnbackan uutuuskirja kertoo vakuutusetsivän arjesta – näin suomalaiset huijaavat

christian ronnbacka

Dekkaristina tutuksi tullut Christian Rönnbackan kertoo tuoreessa Kävikö käry? –  Vakuutusetsivien parhaat tarinat -kirjassaan vakuutusetsivän arjesta ja millä tavoin vakuutusyhtiöitä yritetään huijata.

Kirjassa kerrotaan tositarinoita salassapitolain mukaisesti, värikynää ja huumoria säästämättä. Kyseessä on vakuutusetsivänä työskentelevän Rönnbackan ensimmäinen tietokirja.

”Tarkoitus ei ole syyttää tai osoittaa ketään sormella, vaikka aihetta olisi. Kirjan opetuksena on se, että ihmiset pysähtyisivät miettimään ennen lähtevät petoksen tielle. On ikävää, kun kunnolliset ihmiset sotkevat asioitaan”, Rönnbacka toteaa.

 

”Ruotsista maahantuodun moottoripyörän kerrottiin pudonneen rinnettä alas, kun itsestään paikoiltaan vierinyt peräkärry oli osunut siihen. Kuitenkin pyörän vauriot kävivät täysin yksiin moottoripyöräpiireissä ”highsiderinä” tunnetun kaatumistavan kanssa”

 

Rönnbackan mukaan kirjan lähtökohtana olivat kertomisen arvoiset tarinat. Tällaiselle opukselle on nyt tilausta, koska menossa on tirkistelykirjojen buumi.

”Ihmisiä kiinnostavat värikkäät persoonat ja millaista on esimerkiksi portsarin ja myymäläetsivän arki. Viemärisukeltajan kirja on muuten vielä tekemättä”, Rönnbacka naurahtaa.

 

”Yrittäjällä meni taloudellisesti huonosti. Alamäki ei yhtään hidastunut, kun rahoitusyhtiön omistaman huonokuntoisen auton vaihdelaatikko kajahti. Persaukisella yrittäjällä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin yrittää myydä kinnerinsä vakuutusyhtiölle. Kuinka ollakaan auto paloi. Tai siis eihän yrittäjä osannut kunnolla edes autoaan polttaa.”Vakuutusetsivän mukaan monet petosyritykset ovat epätoivoisia. Huijari on usein liikkeellä todella huonoilla sepityksillä, joten hänet on helppo ”puhua pussiin”.

 

”Kun asiakas soittaa vakuutusyhtiöön, hän  saatetaan todeta, että ojaan ajossa sattunut autovahinko ei kuulukaan korvauspiiriin. Kymmenen minuuttia edellisen puhelun jälkeen hän soittaa uudelleen ja kas, hirvi on tullut kolarin toiseksi osapuoleksi. Tässä kohtaa usein Murphyn laki tulee mukaan ja puhelu ohjautuu samalle virkailijalle. Sitten kuunnellaan nauhoitettuja puheluita ja kysytään, että kumpiko tarinoista on totta.”

 

”Asiakas Kalle Tappinen teki vahinkoilmoituksen, jossa hän kertoi saaneensa polvitapaturman harjoitellessaan sambaa kotona vaimonsa kanssa. Vahinkoa kirjatessa vahinkorekisteristä ilmeni, että Tappisella oli toisessa yhtiössä tapaturmavahinko vain päivää ennen sambavahinkoa.
Vahinkokäsittelijä pyysi toisesta vakuutusyhtiöstä Tappisen tapaturmavahinkoon liittyvät asiakirjat. Niistä vahinkokäsittelijä näki, että Tappinen oli ilmoittanut toiseen vakuutusyhtiöön jääkiekossa sattuneen tapaturman ja haki sieltä korvausta lisenssivakuutuksen kanssa.”

Petoksen tekijä ei usein osaa aavistaa, miten kauaskantoiset seurauksen huijauksella saattaa olla.

”Sakko ja ehdollinen tuomio eivät vielä tunnu missään. Mutta ajatella, että sinulla on talo tai vene, johon et saa minkäänlaista vakuutusturvaa, jos sinut on lisätty väärinkäytösrekisteriin. Pahimmassa tapauksessa pankki saattaa irtisanoa lainasi, koska lainaehtona on vakuutustodistus.”

”Erään sateisen kesäpäivän piristeeksi yhtiöön soitti nainen, joka kertoi tietyn vakuutuksenottajan lavastaneen omakotimurron. Tosiasiassa asiakas oli itse rikkonut talonsa ikkunan päästäkseen sisään, sillä talon avain oli jäänyt sisälle.”

Kirjassa petoksen tekijät jaetaan muun muassa peruspiheihin, tompeloihin ja alivakuuttajiin ja perusrehellisiin.

Rönnbacka toteaa, että ikävintä on huomata, kuinka siihen mennessä nuhteetonta elämää elänyt ihminen sotkee asiansa kertaheitolla  mitättömän summan takia.

Perusrehelliset ihmiset, jotka jostain ihme syystä päättävät tehdä vakuutuspetoksen, ovat tutkijan kannalta asiakkaista ikävimpiä. On todella vaikea ymmärtää, että ihminen, joka sataprosenttisen varmasti vie kadulta löytämänsä lompakon poliisille vaatimatta siitä löytöpalkkiota, syyllistyy joko tilaisuuden tullen tai muutaman tuhannen euron takia petokseen.

Tyypillistä vakuutuspetoksen tekijää ei ole. Rönnbackan mukaan se voi katsoa peilistä joka aamu hampaita harjatessa.

”Viimeisimmän tutkimuksen mukaan petoksen tekijä on useimmiten kouluttautunut ja hyvätaustainen. Ihan tavallinen kansalainen, ei mikään raitapaita.  Profilointi menee usein pieleen kokeneeltakin tutkijalta. Se on tervettä ja siinä oppii aina”, hän sanoo.

Kävikö käry? -kirjan voi ostaa Elisa Kirjasta.

Kursivoidut kohdat ovat peräisin kirjasta.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone