Arvostelussa ylistetty Hereditary: ”Piina on syvää ja vähäeleistä ensihetkistä lähtien.”

group_table_029

Hereditary – Pahan perintö. Ohjaus: Ari Aster. Pääosissa: Toni Collette, Alex Wolff, Gabriel Byrne. 128 min. K16.

Tuotantoyhtiö A24 on tehnyt maailmasta siedettävämmän tuottamalla kolme poikkeuksellisen laadukasta kauhuelokuvaa. Kaikissa niissä ahdistus, pelko ja vainoharhaisuus valtaavat amerikkalaisen ydinperheen ja ulkoisen pahan sijaan keskeistä on yhteisön luhistuminen sisältäpäin.

The Witch: A New England Folktale (2015) ja It Comes at Nightin (2017) saivat tänä vuonna seurakseen Hereditary – Pahan perinnön. Temaattisesti se on kuitenkin enemmän velkaa Roman Polanskin mestarilliselle Rosemaryn painajaiselle (1968) kuvatessaan vanhemmuuteen liittyviä pelkoja ja ahdistusta äidin näkökulmasta.

Jo ensimmäinen kohtaus, jossa nukkekotimainen miniatyyri muuntuu todelliseksi ihmisasumukseksi, paljastaa jotain oleellista monitulkintaisesta maailmasta, jossa perheenjäsenet epäilevät kokemaansa, katsoja näkemäänsä.

Ari Asterin esikoinen pitkän elokuvan saralla paljastaa hänet taitavammaksi ohjaajaksi kuin käsikirjoittajaksi. Tarpeettoman suljetusta lopusta ja perinteisestä tarinasta huolimatta Hereditary kohoaa massan yläpuolelle ahdistavalla tunnelmallaan, jossa kauhu ei rakennu säikyttelystä tai graafisesta väkivallasta.

Valitettavan usein elokuvakummittelu alkaa kellojen pysähtelystä ja ovien avautumisesta kasvaen pikkuhiljaa tolkuttomat mittasuhteet saavaksi finaaliksi, jossa raivoavat demonit saavat visuaalisen ulkomuodon ja huonekalut lentelevät.

Hereditaryssa piina on syvää ja vähäeleistä ensihetkistä lähtien. Edes päivänvalossa kylpevä koti ei luo turvaa, vaan sen rakenteissa pesivät pahaenteisyys ja mielisairauden synkentämät sukurasitteet kuin goottilaisessa kauhussa ikään.

Kerronta on yliluonnolliselle kauhulle harvinainen yhdistelmä unenomaisuutta ja realismin tuntua. Genrelle epätyypillinen musiikki ja ääniraita tukevat tunnelmaa ansiokkaasti. Tarvitaan vain pieni naksahdus tai kärpäsen surinaa – ja katsojan selkäpiissä juoksee hyy.

J. K. Silvennoinen

Vuokraa Hereditary Elisa Viihde Vuokraamosta

 

 

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone