Arvio: Petra Rautiaisen esikoisromaani Tuhkaan piirretty maa on julma kertomus Lapin vankileireistä: ”Ajankohtainen ja tärkeä kirja”

Petra Rautiainen: Tuhkaan piirretty maa (Otava, 2020)

Petra Rautiaisen esikoisromaani Tuhkaan piirretty maa on julma kertomus Lapin vaietuista vankileireistä. Rautiainen on tutkija ja kirjoittanut koko ikänsä ja se näkyy tässä esikoisessakin.

Ensi sivulta lähtien Rautiainen vie lukijan maisemiin ja tapahtumiin, jotka ovat kuin salaperäisen hämärästä ja julman kauniista rinnakkaistodellisuudesta.

Toisen Maailmansodan Lapin tapahtumista ei ole julkisuudessa paljoa puhuttu. Rautiainen on tutkinut omaa sukuaan ja hämärän peitossa olevia vähäisiä tiedonmuruja. Kirjan henkilöillä on todelliset esikuvansa.

Rautiaisen mukaan Lapissa toimi Natsien johtamia vankileirejä jopa yli kaksisataa.

Tuhkaan piirretty maa kertoo kahden päähenkilön silmin sen ajan tapahtumista. Väinö Remes on tulkki ja vanginvartija, joka joutuu kalmanleireillä todistamaan Natsi-Saksan rodunjalostusta ja ´alempirotuisten´ synkkää kohtelua. Kuolema on arkinen tapahtuma. Natsien ylemmyydentunne ei tunne rajoja. Jokainen onneton vanki tutkitaan ja mitataan kallon koosta peniksen kokoon, tai kohdun muotoon, silmien väristä verenkuvaan. Osa teloitetaan samantien, osa myöhemmin.

Väinö Remes on Akateemisen Karjalaseuran jäsen ja tottelee Natsien määräyksiä kyselemättä. Ainakin alkuunsa. Eletään vuotta 1944.

Toinen taso, joka vuorottelee ensimmäisen kanssa,  alkaa vuodesta 1947, kun Inkeri Lindqvist, valokuvaaja ja toimittaja, muuttaa Lappiin tekemään lehtiartikkeleita Lapin jälleenrakentamisesta. Inkeri saa talokaupan myötä myös vuokralaisen, vähäpuheisen Olavin. Kaksi erillistä tarinaa etenee kutkuttavasti kohti vääjäämätöntä loppunäytöstä. Eri vuosien, eri ihmisten salaisuudet kohtaavat tarinan aikana hämmentävän loogisesti. Ja tietenkin kaiken väkivallan ja hulluuden keskellä on tilaa myös rakkaudelle.

Rautiaisen tarinan henkilöt ovat parhaimmillaan reheviä lappilaisia ja herkullisen omituisia saamelaisia, kuten Piera-ukko ja hänen monitoiminen sikansa. Lapin luonnonkuvaukset ovat omaa luokkaansa. Rautiainen tuntee kuvattavansa, niin ihmiset kuin Pohjoisen perinteet, sen monimuotoisen luonnon kasveineen ja yrtteineen.

Vähemmistöjen sortaminen ja vaino ei loppunut sodan jälkeenkään. Rautiainen kuvaa Saamelaisten taistelua olemassaolonsa puolesta inhimillisesti ja karhean lempeästi. Tuhkaan piirretty maa on ajankohtainen ja tärkeä kirja.

Jussi Wahlgren

Tuhkaan piirretty maa on saatavilla äänikirjana ja e-kirjana. Lue näyte tästä.

Petra Rautiainen (s. 1988) on kotoisin Lapinlahdelta Pohjois-Savosta. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi historian alalta, työskennellyt toimittajana ja opiskellut kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. Hän inspiroituu Lapin luonnosta ja on matkaillut arktisilla alueilla ympäri maailmaa.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone