Arostelussa Seitsemäs sinetti: ”Koronakevät saattaa avata katsojalle uusia tulkintahorisontteja.”

maxresdefault

Seitsemäs sinetti. Ohjaus: Ingmar Bergman. 96 min. 1957.

Yle tarjoilee Ingmar Bergmanin mestariteoksen Seitsemäs sinetti maaliskuussa edesmenneen Max von Sydow’n muiston kunniaksi. Kyseesssä on ruotsalaisnäyttelijän ensimmäinen pääosa maanmiehensä ohjauksessa – lopulta miehet tekivät yhdessä peräti yksitoista elokuvaa.

Bergman oli tehnyt kansainvälisen läpimurtonsa jo Kesäyön hymyilyllä (1955), mutta vuonna 1957 ensi-iltansa saaneet Seitsemäs sinetti ja Mansikkapaikka nostivat hänet lopullisesti suurimpien joukkoon.

Von Sydow’n esittämä ritari palaa ristiretkeltä ruton runtelemaan Ruotsiin. Siellä hän kohtaa paitsi kuolemaa myös itse Kuoleman, jonka haastaa shakkiotteluun lisäaikaa saadakseen. Kohtaus, jossa ritari ja viikatemies ottavat toisistaan mittaa lautapelissä merenrannalla, kuuluu elokuvahistorian ikonisimpiin.

Seitsemäs sinetti sijoittuu 1300-luvun Ruotsiin ja sisältää viittauksia mm. Raamattuun ja keskiaikaiseen kirkkotaiteeseen. Historiallisen epookin sijaan se on kuitenkin moderni elokuvallinen runo, joka käsittelee ohjaajalleen tyypillisiä peruskysymyksiä ja länsimaisen ihmisen merkityksettömyyden kokemusta.

Ilmestyessään elokuvaa tulkittiin kylmän sodan tuottamien pelkojen näkökulmasta, mutta kuluva koronakevät saattaa avata katsojalle uusia tulkintahorisontteja.

J. K. SIlvennoinen

Seitsemäs sinetti Yle Areenssa 21.5.2020 asti

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone