Ari Huuselan elämätarina huipentuu yksinpurjehduskisaan, joka oli viedä hengen – ”Mahdoton on todistettu mahdolliseksi”

Ari Huusela, 58, kiersi purjeveneellä yksin ja pysähtymättä koko maapallon. Reijo Ruokasen ja Tuomo Parikan kirjoittama Tahdolla maailman ympäri – Ari Huuselan tarina kertoo hänen tarinansa, josta löytyy niin tyrskyjä kuin myötätuultakin.

Kirja valaisee Huuselan maailmanympärysmatkan vaiheet iloineen, suruineen ja läheltä piti-tilanteineen iholle. Kirja kertoo yksinpurjehduksesta myös tietokirjamaisella otteella. Lukija perehdytetään lajin saloihin ja samalla selviää myös se, millaisen taloudellisen, fyysisen ja henkisen panostuksen kilpailu kokonaisuudessaan vaatii.

Huusela oli ensimmäinen hurjaan Vendee Globe-kilpailuun (2020-2021) osallistunut pohjoismaalainen. Kirjan mukaan kohtalo teki kaikkensa estääkseen häntä pääsemästä kilpailuun. Ja vielä tarvittiin hyvää tuuria, että hän selvisi neljän kuukauden koettelemuksesta hengissä.

Huuselan yksinpurjehdus maapallon ympäri kesti 116 vuorokautta yhteen menoon, mutta kokonaisuutena kilpailu vaati yli 20 vuoden työn. Lähtö ja maali sijaitsivat Les Sables-d’Olonnen satamassa Ranskassa.

Ennen purjehdusreissuja kirjassa palataan lapsuuteen. Ari Pekka Huusela syntyi esikoisena 28. lokakuuta 1962 työläis­perheeseen. Kirja on samalla eräänlainen selviytymistarina.

Jos 1960-luvulla syntyi köyhään, monilapsiseen itähelsinkiläiseen perheeseen, joka asui kaupungin vuokratalossa, todennäköistä oli päätyä kansalaiskoulun jälkeen suorittavaan työhön, ellei sattunut ensin käymään ammattikoulua. Ajatus urasta Finnairin suihkukoneen kapteenina ja yksinpurjehtijana olisi tuntunut niin mahdottomalta, ettei sitä olisi voinut ääneen sanoa, jos vahingossa sellainen haihattelu olisi mieleen päässyt.”

Tenniksestä tuli nuorukaisen henkireikä. 13-vuotiaana Ari löysi työpaikan Taival­lahden kentältä. Hän harjasi kenttiä, sai siitä pientä palkkaa ja pääsi pelaamaankin, jos kentällä ei ollut varauksia. Hän opetteli myös jännittämään tennismailoja koneella. Sillä hän tienasi taskurahoja.


Arista kehittyi kohtuullisen menestyvä kilpapelaaja, mutta huipulle resurssit eivät riittäneet. Todellisia ikäluokan mestareita olivat Alkion veljekset Kimmo ja Ari, jotka lähtivätkin tennisuran perässä pian Yhdysvaltoihin.
Aina ei voi pelata tennistä, eivätkä koulu ja kotityöt vieneet kaikkea aikaa. Onneksi olivat lennokit.
Arin kiinnostus lentäviin laitteisiin alkoi samalla tavoin kuin lähes jokaisen pojan tuohon aikaan: koottavista pienois­malleista.

Ari valmistui keväällä 1980 lentokoneasentajaksi. Hän ei kuitenkaan halunnut jäädä asentajaksi vaan tähtäsi lentokonemekaanikon lupakirjaan. Myöhemmin hänestä tuli lentokapteeni.

Huuselan suurin unelma on päästä purjehduksen maailmanympäryskisaan. Se vaati sponsoreiden löytymistä ja lujaa uskoa. Suuri unelma toteutui sunnuntaiaamuna 8. marraskuuta 2020. Ari Huusela kävelee päiväreppu selässään kohti Les Sables-d’Olonnen venesatamaa. Matka oli valmis alkamaan.

Vihdoin kaiken jälkeen liikkeelle. Yksin tuntuu nyt hyvältä. Nyt on aikaa ja matkaa sekä iso seikkailu edessä. Upea keli muuttuu illan ja yön aikana kovaksi vastaiseksi ja kylmän rintaman jälkeen tulee venda (vastakäännös) sekä hiukan rauhallisempi jakso (vrk), kunnes seuraava rintama. Hyvä mieli!!, lukee kyseisen päivän lokikirjassa.

Paapuurin puolella Starkia painaa meren pintaan 27 metriä pitkä masto purjeineen. Vyöryvät kuusimetriset aallot hakkaavat pohjaa ja yrittävät kääntää veneen kokonaan ympäri.

Ari tömähtää veneen pohjalle, eli sen vasemmalle laidalle. Hän ymmärtää, että vene on kaatunut kyljelleen. Mielen valtaa pelko siitä, että kisa päättyy tähän. Jos vene kääntyy ylösalaisin, se on kisan loppu. Projektin ja unelman loppu.

Kirjassa kuvaillaan yksinpurjehdusreissun vaiheita realistisella tavalla. Hengenlähtökin oli välillä hiuskarvan varassa keskellä merta. Kerran Huusela nousee sattumalta kajuutasta ja huomaa edessään jotain erikoista.

Myrskypilvi ei olekaan pilvi vaan Maersk-varustamon valtava rahtialus, joka on tulossa suoraan kohti. Ari kääntää Starkin keulaa muutamassa sekunnissa 90 astetta ja onnistuu välttämään yhteentörmäyksen viime hetkellä. Jos hän ei olisi noussut ulos kajuutasta, rahtilaiva olisi jyrännyt Starkin alleen, eikä kukaan laivassa olisi ehkä edes huomannut tapahtunutta.

Huusela pääsee maaliin. Vuosikymmenten tavoite on saavutettu. Neljän kuukauden mittainen purjehdus ei ollut hänestä rankinta, vaan projektin läpivieminen.

Kun tiimi on saanut Starkin kiinnitettyä, Ari astuu veneen kannelta laiturin punaiselle matolle, jolla häntä odottaa Vendéen maakunnan presidentti. Hän haluaa tervehtiä purjehtijaa satamassa ensimmäisenä. Arin askeleet ovat hieman hapuilevia. Kestää aikansa, ennen kuin hän tottuu siihen, että jalkojen alla on taas kovaa maata.

Maailmanympärysmatkan jälkeen ei tee mieli purjehtimaan. Vene laitetaan myyntiin. Jos joku kysyy Arilta, että vieläkö kiinnostaisi lähteä, hän vastaa aina ei.

Ari ei jaksa enää samanlaista rääkkiä, samaa omistautumista, samaa taloudellista riskiä. Niina ei jaksaisi. Tiimiläisistäkin on puristettu kaikki mehut. Ei. Mahdoton on todistettu mahdolliseksi. Se riittää. Vene, johon ei ollut varaa ottaa vakuutusta, on kohta myyty. Se siitä. Ei enää.

Kursivoidut kohdat ovat kirjasta Tahdolla maailman ympäri – Ari Huuselan tarina. Teos on saatavilla äänikirjana ja e-kirjana. Kuuntele tai lue näyte.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone